Kuva. silloin kun oli talvi...

Vuosi 2015, elelee viimeisiä aikoja.
Vanhaksi tuleva vuosi on minulle ollut surkea, täynnä menetyksiä,  ja alakuloisuutta, toivottomuuttakin.
Tunnen tulleeni vanhaksi, ressukaksi yht äkkiä,mummoksi joka kulkee horjahdellen ja kumaraisena koko ajan jalkoihinsa silmäten säälin itseäni:miksi minä sairastuin. Ajatus joka on varmasti jokaisen sairastuneen kohdalla: miksi..Minusta on tullut pahantuulinen ja teräväkielinen akka, jonka ukkokin kyllästyi moiseen menoon....nyt on kahvittelupaikat vähissä....niiku nollissa...Vaan kukapa vapaaehtoisesti alkaa vetämään vammaista perässään, jos ei oo pakko, sen ristin moni jättää jälkeensä poistuen taka vasemmalle, kuten sanonta kuuluu.
Mut näillä se on mentävä vanha vuosi, uudesta ei voi sanoa mitään.

Toivotan kaikille mukavia ja rikkaita vanhoja sekä uusia päiviä.

Joulukuu, juhlakuu

Heippa.''

Onpa vaikeaa nähdä kirjoittaa, kun niin on pimeää.
Käsityökin olis valmiina, mutten taaskaan löytänyt sen kuvaa...
Tein niitä isoäidin neliöitä puuvillalangasta aikomuksena yhdistää ne tuolinpeitoksi, mutta teinkin niistä liivin..oikein riemun kirjava tekele.

Sain uudet valot huusholliini, sellaiset esim.  näkövammaisille tarkoitetut valaisimet. Täälläkin seudulla laitetaan runsaasri tälläisiä valaisimia, jos asukas muuttaa, valaisimet siirretään sinne uuteen kotiin asukkaan mukana.

Huomenna on näkövammaisten pikkujoulu, saadaan jouluruokaa ja pukin paketti-

Elintarvuketuholaiset ovat vihdoinkin nujerrettu, melkein kolme viikkoa jouduttiin myrkyttämään . Kyllä minä romahdin, en vieläkään ole valmis asettamaan keittiötä normaali kuntoon, avustajani jo ehdotti, mutten vielä kykene, oli se sellainen shokki minulle, nyt kun en kyennyt niitä aikaisemmin havaitsemaan ja torjunta olis voitu aloittaa ajoissa.

Mukavaa joulun odotusta kaikille, mie otan joulukiireet ihan rauhassa, on tästä näkövammaisuudesta hivenen hyötyäkin; voi jättää kaiken järjettömän kiireen unholaan.

Huh huh huivia, villassa kelpaa lämmitellä:)

Heippa ,marraskuun tohinoissa.
Huivin kuvan löysin vihdoinkin näytille.
Onpa mukava vähän kirjoitella, ku tietsikka tekee taas näppäilyllä suuremman tekstin:)

Vaan marraskuu pukkasi kauhean riesan esille, ihmettelin jo muutamia päiviä sitten pikkuista liikehdintää keittiön työpöydällä ja jossain vaiheessa vähäinen näkökenttäni havaitsi liikkuvia vilkkaita otuksiavoi pprrrkäle. Pyydystimme  Marin kanssa veitikat lasipurkkiin ja testattavaksi labraan...eilen sain sieltä soiton että tuholaiset ovat riisihäröjä, voi apua.. sain ohjeet taistelusta niitä vastaan. Ovat vaikeasti torjuttavissa.

 Olin eilen illalla niiiiiiin stressaantunut, etten kyennyt keskittymään edes äänikirjan kuunteluu ja korvankin tinnitus vaivaa sunnnattomasti streaantuessa:( Teki mieleni kirkua suureen ääneen, ku juur täs vähä on selkiintyny nuist näköasioista.
Voi himpulan vitjat....edellinen riesa oli muutama vuos takaperin, hinkalokuoriainen, mut se oli helpompi torjua, kun olin vielä näkevä ja pystyin itse tekemään torjuntatyön läääh.puuuhhh.

Että mukavata marraskuuta, sitä en rakasta, mut sietää täytyy..

Hitsiläinen

Hei kaikille lokakuisille nimppari-ja synttärisankareille.
Mie oon onnistunut sotkemaan tämän suurennusohjelman, enkä pysty suurentamaan tekstiä kovinkaan paljon. Korjaaja tulee ens viikolla.

Neulehuivin kuvankin sain nii piiloon,että että

Ny menee senat sakasin....palaan marraskuussa.

Pelakuut pernakopassa, pääs sistiloihin:)

Heippa taas_)
Pikku kirjaantuminen blogiin,tää  näkkee nii huanot näi iltasella, ettei tää piä pitkää puhetta.
Kirpparilla oon käyny hypistelemässä kankai ja esineitä, ostin mie yhen huivinki ja pelasin hedelmäpelii, voitin 8 euroo...
Ja sit mie toivotan lokakuun tervetulleks meijän kulmille.

Juhani Palmun tekele:)

Jaa,a taideteos on näytillä.

Joskin tämä  teos on huutonetistä ostamani juliste, tykkäsin,  yksinkertaisen, suoraviivaisesta teoksen tyylistä ja pitihän tuo ostaa. Kirpparilta löysin sattumoisin sopivan kehyksen. leikkasin kuvan, joka sopi kehyksiin kuin nenä päähän..


Oon mie oikein kutonutkin, pyöröpuikoilla n:o 10 väsäilin alpakkalangasta, vinotekniikalla hartiahuivin, 0lis saanut olla leveämpi, mut menee noinkin, pituutta on sitäkin enemmän. Laitan joskus kuvan, ku saan aikaiseksi kuvaamisiin.
Voin taas jatkaa isoäidin neliöiden virkkaamista.

Äänikirjoja tilasin parisen kymmentä, jokaista ei jaksa kuunnella, kun samalta tuntuu, kuin oikeesti lukiessa, jollei kirja miellytä, se pannaan syrjään .Näissä äänikirjoissa on myös lukijan äänellä suuri merkitys onko kirjaa kiinnostava kuunnella. Mie piän myöhemmin iltasella kuulokkeita. voin kuunnella rauhassa, en häiritse muita hollilla olevia.

Kävin silmäpolilla viimeisen kontrollikäynnin. Tilanteeni on stabiili, tai jotain sinnepäin, ymmärrän, että tilanteeni näön menetyksen johdosta on vakiintunut, ei asiassa ole mitään enää tehtävissä.

No niin ystävät ja kylän miehet..ja naisetki..leppoisaa syyskuun puolvälli...elellään ihmisiksi, ts. ollaan ihan nätisti:)

Kirjoja kuunnellen.....

Vähän editointia 29,8.2015

Heippati kaverit,
Lopulta mie löysin tuon kuvan pinkkihupparistain niiko ihan vahingos vaik tännään o nii pimmeetä ts. hämärää, miun maailmassain. Joskin ei auringon paiste oo yhtään parempi....

Tää toinen kuva on vissiin parvekekukkasest hopealangast, oon nii läheltä kuvannu, etten itekä saa kuvast mittää selvää...

Mie oon kuunnellut niit äänikirjoja joita tilasin.
> Kangastus 38 > Unennäkijän muistelmat > Saaren hiljaisuudessa >Kun isoisä Suomeen hiihti > Kasvot betonissa, jota parhaillaan kuuntelen. Oikein mieluisia kirja äänitteitä. Mie olin haalinut näitä kirjoja jostain kirpparilta, halavalla, enkä ehtinyt niitä lukea, niinpä kirjoitin tussilla isoilla kirjaimilla nimet paperille ja tilasin äänikirjat  CELIA äänikirjastosta.
Minun on mahdotonta seurata telkusta tekstitettyjä sarjoja, kun en näe lukea niitä, kotimaisia ohjelmia voin seutata kiikarilaseillani, jotka ovat apuvälinelainaamosta kuten muitakin vähäiseenkin näkemiseen auttavia välineitä.
Menen taas perjantaina silmäpolille lääkärille, kait mie nyt saa b- lausunnon Kelaa varten, näkövammaisuuteni todisteeksi.


Ps. Parii kirjaa lisään tähän samaan luetteloon...>Kabulin tyttöjen salaisuus ja> Kuolema Ehtoolehdossa...Minna Lindgren < >Kasvot betonissa Tapani Bagge ( rikosnovelleja)
Kyllä mie taas noitusin, ko vahingossa kirjauduin poikkeen, ko tään kirjoiin, enkä  millään osannu kirjautua,salasanakin oli hukassa j.n.e. huh miun tohelointia...Oon pysyny kirjautuneena siit asti ko näkö meni, enhä ,mie niit lyijykynäl kirjotettuja tunnuksia  löyvä vihostain, siin män kaik kirjotukset hevon persiiseen...

Elokuu on aikas vähissä, jaksellaan leppoisasti.

Äitin kullanmuru

maman kumppani 10 vuotta

Heips rallaa. Rakas täyttää pian 13v ja pirtee mummokoira vielä onkin., kyl mie hänt nii rakastan, et vallan vallan...nyyhh. Siel hää poijan perheen luona asustaa ja pojantytär täyttää ens kuussa 16v ja koiruli 13v, hää on jo vanha tyttösen ikään verrattuna.
Miun parvekekukat virkistyi, kun otin ne pois parvekelaatikosta ja laitoin ukolta saamani, pöydän päälle, nyt eivät oo kauheessa helteessä koko aamupäivää. Laitoin vettä ämpäriin ja vähän lannoitetta ja upotin kukkaset siihen, pelakuut tykkäs ainakin kylvystä.

Virkkuu hommia oon väkertänyt, niitä mummoneliöitä, niitä on jo helppo tehdä.
Olis villalankaakin, mitähän siitä tekis, nuo neliöt on nii helppoja, en tiijä uskallanko liiviä alkaa tekemään, on kovin isotöinen. Miulla vaan vaanii se tarpeettoman tunne. Enhän mie ennää kaikenlaista tarvii kun koiran ulkoilukin jäi pois. Tuntuu välillä ihan toivottomalta ja ukko ei yhtään lohduta eikä oo mukana miun surussani. Ite pittää taistellä, ukolt ei heru mitään myötätontos, saatika olalle taputusta, halaamisesta puhumattakaan. Kyll mie kaipaan fyysistä kosketusra kun miul on vaikeaa.koiramummokaan ei oo enää luonani paijattavana. No jos saan kiinni jonkun halinallen niin......kuka lopun arvaa...

Olis paljo muutaki höpinää, ku unimatti on taas eksyny eikä löyvä miun luokse.
Mie mään sänkyyn oottamaan....ukkoo ei tarvii oottaa hää on kuorsannu jo mont tuntii...

VOIKAATTE  ELOISASTI.
Ps- korjaan virheet toisella kertaa...

Ruusukkeita.

Helloo kansalaiset .
Tässäpä kuvassa koreilee minun koiran muutama palkinto ruusuke.
Koira sai niillä tervetulleen paperit, jotta on hyvää sukua tehdä ihania pentuja. Yhdet pennut, antoi lääkäri luvan tehda. Yhden nisän joutui poistamaan, kasvain epäilyn vuoksi, joka kuitenkaan ei ollut sellainen jotain muuta, ei paha.
Leikkauksen jälkeen. sain koiran omakseni, kun sillä ei ollut kasvattajalleen enää rahallista hyötyä. Sain ihanan terhakkaan kumppanin kymmeneksi vuodeksi, se on pikku vahtija, äänekäs ovikello, iloinen tervehtijä ja kaikkea mukavaa puuhattiin yhdessä. Nyt mummokoirani on poikani perheen ovikellona yms. välillä käy minnuukin tervehtimässä, kun kiireinen poikani löytää sopivan ajan, poiketa  luokseni.

Miksikohän minun kukkaset parvekkeella ovat aina surkean näkäisiä. kesäneilikat on ihan ränsistyneen näköiset, onneks pelakuut ovat suht nätit, liikaa lehtiä, kenties.
Ihailen aina toisten kukkasia, ovat reheviä ja kukkaisia, mie en ikinä onnistu, hoidanko niitä liikaa rakkaudella, että siihen nääntyvät. Täs elokuussa niiden jo viimeisrään pitäisi osoittaa kukkeutensa...vielä mitä,

Nii, se on elokuu ja täyskuukin oli ja meni, kohta on aika laittaa kynttilät lyhtyihin ja koristaa pimeitä iltoja. Valitettavasti mie en näe kynttilän liekkiä, enkä enää voi ihailla ja tunnelmoida kynttilän tuikkiessa parvekkeella.

Virkkuu sujuu ja isoäidin neliöitä valmistuu, täl kertaa puuvillalangoista, joita on jäänyt tähteeksi sytomyssy tekeleistä
Heippa hei, eläkää ihmisiksi.....

Kuutamoo ja kynttilää..

Heips .....pittää jo alussa mainita,ett on paljon virheitä tekstissä, en jaksa alkaa korjaamaan....ku o muutekin vaikee  nähdä ja lukea.

Tein mie  puol tuntii töitä, jotta olisin saanu näytille uuden pinkin hupparini , mut ei millään onnistunut.Olin meidän muotiliikkeessä, eli Tokmannilla ja bongasin siellä Pinkin värisen hupparin ja lyhyt- hihaisen musra/ valko raita t-paidan. Miul on saman merkkisiä paitoja pitkähihasina, ovat mukavia ja pehmeitä puuvillatrikoota ja erittäin edulliseen hintaan ja laatusuhde on ainakin miun mieleen.Mie ostan usseesti ja edullisest, ko kyllästyn nopeasti vaatteen voi laittaa eteenpäin kiertoon.
Vähäsen oon virkkaillut isoäidinneliöitä, ihan yksivärisiä puuvillalangoisra, 8  krs-neliöitä.

Olen liittynyt CELIAäänikirja CD- juttuun joka on tarkoitettu näkövammaisille t,m,s ryhmille.voin tilata äänikirjoja ja kohtapuoliin mie saan lainaksi myös kuuntelulaitteen, josta äänitteet kuulee ja (kait siinä tietokonettakin tarvitaan) tulevat ja laitteen muisti pitää huolen, mihin kohtaan viimeisin tekari on jäänyt. Olen yrittänyt kuunnella MP3- soittimesta,mut se aloittaa aina äänitteen toiston aina alusra näin ollen tulee hiivatin pitkiä loruja auts...
Voi sapernaut, ko alkoi taas selkään koskemaan, No tulhan täs jottain pölistyä näit mummon pikku turinoita, samanlaisisa ko aiemminkin.
, päivämäärä vaan on uusi; eli päivitetty...
Kyl mie vähä tekstiä korjailin, mut vaikeeta on ko n.7- 12 sanaa havaitsee yhellä rivillä ja sit ko vaihtaa riviä, ei muista mitä siin eellä luki.-ggpprrr

Vointeja ja kesän tuiksuja lukijoille.

PS, Ihailin blogissa: Pinkit korkokengät....hänen kaunista pinkin väristä takkia...

Neliöitä Kellokosken peittoihin.

Keskiviikkona niin pilvistäja mulle melkein pimeää...
Isoäidinneliöitä virkkasin niihin torkkupeittoihin, joita monta ihmistä on kokoamassa. Sainkin tämän langan virkattua loppuun, kolmekymmentä neliöö 15x15 sain väkerrrttyä. Tässä nyt ihmettelin: mitä nyt alkais tekemään
 No aloin taas virkkaamaan neliöitä, koska se sujuu aikas mukavasti, vaikkei hyvin näekään, mut sormet tunnustelee.
Tekstiini tulee paljon virheitä, vaikka nytkin on kirjainkoko lähes kolmen sentin korkuinen mutta vas. silmässä oleva pimeä kohta, sotkee koko ajan sekä kirjoittamista, että blogitekstiem lukemista.Ja toisaalta, mitä kauemmin luen, sen huonommaksi teksti menee, näkökyky vissiin väsyy...

Elämä tuntuu tavattoman tylsältä, kaikkien ihanuuksien näkemisen jälkeen, ei auta vaikka hokisin...sitä ja tätä mukamas lohduttavaa-
 on kemties  samanlainen olo, kun pikku Maijalla joka ,menetti vanhan nukkensa ja äiti lohdutti, saat uuden nätin nuken...Maija hiljaa sanoi: mutta kun se ei ole Tytti ( entisen nuken nimi)
Nii, et mieki sillä voin kuiteki lohduttautua, että näen kuitenkin edes hahmoja, vaikkei ne olekaan runnistettavissa....

Mut kepeää kesälomaa kaikille  ja nauttikaa NÄKEMISTÄNNE asioista

Ruusuja mulle, ruusuja sulle....

Iloista heinäkuun alkua.
Vihdoin hellekin painaa päälle,  mie en tykkää...
Toki kuumuus on kesän ihanuus monille.
Ruusut sain kesäkuun synttäripäivänä,
Parvekkelle ostin muutaman pelakuun. laitoin ne purkkeineen koriin, joka on lie toiminut perunakorina entisinä aikoina, on aikas rähjääntyneen näköinen, mut sain ostaa nii halavalla, vain 0,50

maksoi ja kuitenkin ehjä, sanka puuttuu, mut mihinkäs sitä tarvii.
Nyt pittää lopettaa, ku selkää polttaa täs kirjoittaessa, tarkastan sit huomenna virheet.
Voikaatten hyväst....

pahuksen sukantekeleet

Heips
 No niiku mie oon  yrittänyt jatkaa sitä sukantekelettä, joka jäi kesken ku näkö meni.
Ny oon taistellu sen kans, paha paikka ja mie sotken koko ajam lisää, pitäis vetää puikot pois ja tehä parin purkukerrolsen jälkeem uus ytitys
Ukkoinki koitti minnuu autaa, ---ei hää saant silmiä kiinni......
Pittää löytää näkevä' ja osaava ihminen tähä rojektiin....että mie voisin jatkaa yrittämistä...
Löysin kirpulta tään ihanan rahapuun paril eurolla.
Nythä miul on jo kaks kukkaa,rönsylilja ja rahapuu...

Sataa ku ellin böksista.......


c

Juhannusstaikoja. luonnon ihmeitä.

Hyvää juhannusta  ja syökäätten hyvää ruokaa vatsan täydeltä.

 Valitsin sinulle juhannuskukkaseksi,  ptenen parvekeneilikan, neilikan, josta suuresti pidän.,
Ensimmäisen kerran hankin niitä parvekkeelle

Kesätyttöjä

Heips, tässä myö ollaan 1950 luvulla kotpihass.  mie 13v ja koirani  Sami-Liisa 12v
Miul oli vaaleanpunainen. valkopilkullinen nailonkankainen mekko, joka siihen aikaan oli useamman tyttösen yllä'. kangasta oli myös vaaleansinisenä.
Tuos kuvassa myö ollaan viel iloisa ja kesämielellä, kuten lapset ja eläimet kun nauttivat kesälomastaan...

Miul koirani ol ystävänä ja turvana ei tarvinnut pelätä poikien kiusaamista kun olin koiran kanssa kylällä.
<sitten tuli syksy ja Sami alkoi sairastaa. Olin aamulla aikeissa matkustaaTampereelle. kun isä tuli kertomaan koitani menehtyneen yön aikana. Voi mikä suuri suru minulle. itkien aioin peruttaa matkani, mutta isä kehoitti minua matkustamaan.

Tullessani matkalta. Sami oli jo haudattu. eikä minulle paikkaa kerrotu
Tämä oli elämäni ensimmäinen surullinen tapaus, enkä silloin aavistanut niitä suuria suruja oli tuleva  useita. liian useita.

Nykyisestä ihanasta terrieristä luovuin, koska en pyty  pikkurouvaa enää hoitamaan.
Poikani perhe pitää huolta vanhasta koirarouvastani. Oikein
 hyvä asia. tapaan pikkú lemmikkiäni silloin tällöin, kun poikani käy pikimmiten poikkeemassa.


Nyt hoi nukkumatti, täällä ollaan valmiita unen maailmaan...

Pyhä ja päivä

Meil päi tuulee oon seurannu parvekkella piipahtaessa, kuinka pihan isojen koivujem latvat taipuvat tuulen voimasta- Luonnon voima on armoton,
Komeat puut ovat kasvaneet jo niin pitkiksi, että  havaitsen nojatuolissani istuessa, niiden taipuisat latvat.
Havaitsen liikkeet, tunnistan tutun henkilön hahmon, profiilin ja liikkeet, muistikuvia, joita aivot ovat   tallentanee.t näkökyvyn toimiessa.

 Päiväni ovat tasaisen hämäriä, oikeestaan ruskean sävyisiä, vasra illalla alkaa enemmän  pimetä ja pimeys on kenties samanlainen kuin muillakin ihmisillä.
 Aurikoinen päivä on yhtä hämärää, aurinko yrittää nyt hieman häikäistä minua, kun pilviverhosta pilkahtelee .

Bloggailen omaksi voimakseni, ja ajankuluksi, muistot näkökyvyn lahjasta, ovat kovin tuskalliset.

kirjoitampas kuitenkin---

Heippa kesäkuun ekana.

Harjoittelen pikku hiljaa käyttämään tätä näkövammais ohjelmaa tietokoneellani-

Viine kesäisen luonrokuvan laitoin näytille

Aikas suureksi pitää teksti laittaa, että saan selvän.
Olen onnisrunut virkkaamaan ja kohta voin postittaa virkkuunu, peiton kokoajalle.


Monta käyntiä on ollut silmäpolilla ja neuropolilla yksi käynti. Anoin luvan, käyttää Kela-taksia, näillä Porin reissuilla maksu 16 euroa x2, siis eestaas 32 euroa..

Nyt hyytyy 15% näkökykyni.
Heippa..

Hei hei ihmiset
Yritän täs ny monil suurennus jutuilla opetel kirjoittamaan,
Enpä olis ikinä uskonut täläisiin vaikeuksiin- kun näkökyky menee. liki
sokeutta, vain karvan verran vaille...
Meen Poriin silmäpolille 13,5 kuulemaan näkö tilanteestsni-
¨¨ Ja tiedän saavani huonot lukemat.

Kaikesta murheesta huolimatta oon virkannut?,,mummoneliöitä KELLOKOSKEN KERÄYKSEEN,
Teveisin ja iloista kevään jatkoa ystävät blogi maailmassa.
Anni

LÄÄKÄRISSÄ

Kiitos kaikille myötä eläjilleja halausvoimia anteneille.
minulla on jättiteksti tässä, vaikken siitä selvää saakaan, näppäimet löydän jo tottimuksesta.
Silmäpölilla Porissa annettiin tuomio.akuutti silmähermontulejdus joka on kuukauden pääsrä vaiheessa jolloin selvii näkökyvyn koko hävikki...
kuten kirjoitin aiemmin,lopetan blogin pitämisen,näkö on heikentynyt tavattomasati, en oikein vielä ymmärrä mitä vaikeuksia se tuo tullessaan, koira minuu surettaahirveesti, jos se joudutaan nukuttamaan, terve reipas mummon kulta,

Olkaa reippaita kesän odottajia ja kukat multaan kun on aika.
Heippa kaikille.

Hauskaa nii kauan ko kesti.

3.4.2015 pitkäperjantaina.

Laitanpa kauniin kesäisen järvimaiseman
teil kaikille blogini lukijoille.
Tuomontupa on lähenemässä loppupuolta
näkökykyni on huonontunut tuntuvasti, enkä näe lukea tekstiä ilman suurennuslasia.
Tekstin musta väri häviää, on vain vaalean harmaata, epäselvää sotkua.
Näinpä tässä on käynyt, lääkärin antibioottitipat taisi olla kohtalokas lääke.


Tarkemmin ajatellen, blogini ei enää vastaa tarkoitustaan, eli käsitöitä ja muuta väkertelyä.

 Mukavia keväisiä päiviä Teille mukana kulkijat.
Kurkkailen blogejanne myöhemmin,  jos Luoja suo.

Terveisin Tuomontuvan Anni.

Pääsiäistä:)

Iloista pääsiäistä toivotan,
tilkkutyönäyttelyn
kukka- ja perhos aiheisella 
kauniilla taululla:) 

Lisäsin vielä koko otoksen, jonka kulmasta pihistin kuvani aiheen.
 Kuvia ei saa suurennettua, kun kameran peijooni
pyyhkäisi akun tyhjäksi ja mie jatkoin kuvaamista . No kävi se niinkin. että jatkoin kuvaamista kännyllä, saa sillakin ihan kivoja kuvia, jollei,ole tarkka laadusta.

Tilkuista tauluksi:)

Oltiinpa tilkkutyönäyttelyssä yhtenä sunnuntaina, sain ukkoinki mukkaan ku hää pääs ilmaseksi.
Paljon oli näytillä, miun katsomiset nykyään ovat vain toispuoleisia ja kaikki kauneus yhtenäisyytenä, ei mahdu minun  näkökenttään.

Kuvasin muutaman työn tässäpä ei ole sitä kaunista, josta otin pari kuvaa.



Viime viikolla kävin näköjutun tarkastuksessa Porin silmäpolilla. Terve silmä on oireillut ja pelästyin sen verran, et päivystys lähetti minut silmälääkäriin. Sidekalvon tulehdukseen sain antibiootti geelitippoja, jotka 4 x vrk tipautetaan vasempaan silmään. Mut ny on ihan sumuinen koko näkökenttä ja miusta  on tuntunut jonkin aikaa, jotta näkökenttä on pienemässä, siitä ei tehty tutkimusta, tällä kertaa.

Pikkasen alkaa  maha kiertää ympyrää< onko näkökyky todellakin huononemassa. pirullista ajatella sellaista mahdollisuutta.

Ostin ne narsissit ja niitä oon peitellyt ja hoivant, ku pelakuun pikkutaimet suuttui ja lorpahtivat ja santtukin kuolee ihan kohta.
Mikähän niillekin  tuli, oli kai iso shokki, kun kasvarilta tuotiin ihan eri olo suhteisiin...äähh...

Kohta saadaan nauttia silliä ja kuravettä:(
Kuulemisiin

Hyväntekeväisyyttä:)

Tervetuloa uusi lukijani salainenpuutarhani.blogspot.fi

Hei perjantaina 13 päivänä ja maaliskuussa.

Ukkoin sanoi aamusella, jotta taitaa ol paha päivä
mie siihe> ai nii kolmastoista ja perjantai hhmm...
Viime kuussa oli myös samat lukemat, mut eipä nuo oo minnuu haitannu, päivä ku päivä.
No mut täss yläkuvassa on vähä mummoneliöitä, ku osallistuin peittotalkoisiin ja sain valmiiksi kolmisenkymmentä tilkkua 10 x10 cm ja kaksi kpl 20x20 cm .
En tehnyt kovinkaan raidallisia, ku en yhtään tykkää päätellä lankoja, miun silmä mennee sekasin, ko yhteen pieneen paikkaan pittää tuijottaa. Lanka on joskus Tokmannilt  ostettua, ihan kiva tehä, mut tilasin akryylilankaa Lankamaailmasta ja se ol ohuempaa ja huonompi virkata, säikeentyi. Nyt ihmettelen, mitäpä siitä tekis, nuo miun rojektit on vähä rempallaan, ku sain tilkut valmiiks....Laiskuus vaivaa...
Tuos toises kuvas on jääkaappi mangneetteja, ei niit paljo ole, oon vissiin karsinu enempiä pois.

En oo viel ees narsisseja ostanu. Kotitalon pihalle istutettiin viime vuonna, talkoo porukalla, asukkaitten kukkineet narsissin sipulit, kävin eilen koiran kans katselemas ja pienet, kolmen neljän sentit varret ovat nousseet pinnalle. Sisäpiha on pohjoisen puolella, mut nätisti uudet narsissien varret ovat nousseet ja siit tulee oikein näyttävä kukka-alue, kukkasipuleita  oli paljon!
Mukava keksintö, kun pihamaa on niin tyhjä, toiselle puolelle taloa on istutettu tulppaaneita ja kukkivia pensaita.

Tuleva kesä on erillainen, ku kesätupaa ei oo, viime vuonna oli ihanaa kierrellä kirppiksiä ja ostella pikkujuttuja kesätuvalle, mut ny....nyyh...
No mut, näillä mennään mitä on käytettävissä, istutaan sitte asunnon parvekkella ja niin ees päi..
Mukavata maaliskuun puol välii iha kaikille:)

Koristeena isoäidinneliö:)

Heippati heippa
maaliskuun kolmatena päivänä:)
Harmaa, pilvinen  +3,6 asteinen keskipäivä.

Kiiruusti laitoin näytille uuden tekeleeni, ahaa elämys iski yhtenä iltana, kun katselin muutamaa isoäidinneliötä, jota varsin innokkaasti virkkasin, mielessä siinsi selvä kuva, mitä tuleman pitää. Kävi niinkuin monelle innostuksen aiheelle, into lopahti, kun selvänä ollut ajatus, siityi epäselvien joukkoon...

Käteeni eksyi, joulun aikaan, halvalla, liikkeestä ostamani, mielestäni hyvän värinen tyynynpäälinen, pellavaa, mut kotana se ei ollutkaan enää hyvän näköinen. Siitä aivan kuin jotain puuttui, siis jotain muutakin, kuin tyyny...paiskasin sen askarteluksieni joukkoon.
No, miettiessäni virkkaamiani mummoneliöitä, hokasin yhtisäkkiä, ett laitan yhen neliön tuohon tyynyn päälle. Sovitin siihen neljää neliötä, mut kangas ei näkynyt yhtään ja se on kyllä kauniimman värinen ,kuin kuvassa.
Tässä hää nyt yksinäisenä istuu, neliöineen, mut sainpas jottain aikaseks. ( niiku virkkasin niit hyväntekeväisyys neliöitä, siitä vissiin jäi idea kytemään)

Mukavata maaliskuuta kanssa kulkijoille, kuullaan jos ei nähä....

Matinpäivänä 24.2.2015

 Helmiä on tehty monen mittaisia, kaulaan voi laittaa useamman kerralla.
Nämät on tehty muutama vuos takaperin.

 Tervetuloa lukijakseni  satunNainen
 

Vuoden eka Santtu:)

Perjantai- iltaa,
hämärä oli päivä tänään ja vettäkin satoi.
Lähdin kuitenkin postiin ja kirpparille.
Kirpparikierros on tehtävä joka viikko, ettei mikään ihanuus mene ohi silmän.

Paavalinkukan ostin cittarista kahdella eurolla
ja kukkataulun kirpparilta eurolla.
Samalla seinällä on myös kirppuostoksia, savitauluja, euron ja viiskymment senttiä/kpl.

Osallistun erilaiseen hyväntekeväisyys kampanjaan. Bongasin FB ryhmän, joka valmistaa torkkupeittoja Kellokosken sairaalaan.
Otin osaa haasteeseen ja valmistelen akryylilangasta isoäidinneliöitä. Langan pitää olla konepesun kestävää ja arvelin juuri akryylilangan olevan kevyttä ja pesun kestävää.
Minul oli muutama kerä Tokmannilta ostettua lankaa ja aloitin sillä neliöiden tekemisen....mutta mutta...tietysti tilasin lankamaailmasta akryylilankaa, koska omat jemmani ei riittäne, enkä halua valmistaa,villaa sisältävistä langoista, ne vanuttuvat pesuissa ja ovat painavia lähettää postissa eteenpäin toimitettaviksi.
Puuvillalanka on myös painavaa, eikä kovin lämmintä peittolangaksi.

Näissä tunnelmissa, tervehdin teitä ystäväiseni ja iloa rintoihin:)) Ja sydämiin:)

Tervetuloa uusi lukijani Maikku

Blogiystävälle 2015.

 

Hyvää ystävän päivää lauantaina 
14.helmikuuta 2015.
kaikille blogini lukijoilleni.

Hyväntekeväisyyttä, iloa itsellekin:)

 Tänään, tiistaina helmikuun kolmantena päivänä 2015


Ystävänpäivä haaste on miun osalta täytetty, sain valmiiksi 6 kpl myssyjä
ja 3 paria villasukkia, laitan nekin mukaan keräykseen. Ovat tosin valmistuneet jo aiemmin, mut tähän hyväntekeväisyyskampanjaan  ovat juuri sopivia.

  Kaksi paria on kokoa 37- 38 ja kolmas pari on koko 43 siis vähän isompaan jalkaan.
Olen oikein tyytyväinen saaliiseeni, eikä olkapää onneksi alkanut vaivaamaan, tosin työtahtini oli maltillisen verkkaista, silmukka silloin tällöin ja kuitenkin tuli valmista.
Nyt on seuraavana: mitäs mie nyt teen?

Katsotaan, sanoi lääkäri....nii silmäpolin kontrolli käynti Poriin, on loppuviikosta, jolloin vien nämät tekeleeni Satakunnankeskussairaalaan, samalla reissulla.

Talvisia riemuja itse kullekin lukijalle:)

Rakkaita kuvia ja ihania muistoja:)Sydämensytyttäjä, tulensytyttäjä....

Päivänä muutamanakesällä 2014               Editoitu 31.01.2015..Minun piti tehdä nätti kuvakollaasi, mutta näin kävi, kaik huiskin haiskin...

Tuvan terassilla lepäilemässä on miun rakas koiruli 11vuotias terrierimummo. Mummelin oma, 7 pentua synnyttänyt rouva, ja mami niitä hoiti mummelin kanssa kolme viikkoa, en olisi jättänyt tätä pientä koiravauvojen hoitoa väliin, kun sain tilaisuuden.
Annoin heil  nimet; ekana syntyi Matti, ku ol Matin päivä, sitte ol Mösse suurin poika ja sitte ol Valtsu, vaaleinpoika, sitte tul Maija, ko matti jo ol ja sit tul Vilma ja sitte Ruusa ja viimeksi pikku Missu, joka painoi 152g hää ol pienin pennuista ja hänt mie ain työnsin tissille, ko baari aukes.
Voi olin mie iloinen noista pikkukoirista, makasin heijän puolella sängyski, jotta olisin apuna, jos vaikeuksia tulee.
 Yks yö emo makas pennun pääl ja pentu kiljui henkensä hädässä ja mie pelastin poloisen emonsa alta, ensikertalainen emo ei ain hoksaa kaikkii juttuja, niihä se menee ihmistenki elämäs. Sit yhten yönä Matti voivotteli kopassaan ja mie kävin ottamaan pennun käteeni, ei hää siitkä oikeen rauhottunu, vein häne kylppäriin ja suikuttelin pikkuvatsaa lämpimäl suihkulla ja sit hää rauhoittui ja nukahti miun kämmenelle.
 Yhen kerran pikku Missu itkeskeli ja hää ressu ol hukannu tissin ja miun piti ain vahtii hänt, jotta kunnolla pääsee nisälle, ol nii pikkunen suu pennulla, ettei meinant maitoisa nisä mahtuu suuhu. Mie punnitsin pennut päivittäin ja merkkasin vihkoon heijän painot.
Oli heit ihana helliä ja suukotella ja sit ko silmät aukes, ruvettiin opettelemaan painimistaitoja ja muristiin nii kovasti. Emo ei kopas ennää viihtyny, käi vaan syöttämäs ja läht ite sängyl alle huilimaan...Voi aikoja niitä...

 Ikävä kesää, ikävä sua,
 sain ainutlaatuisen ihanan lahjan SINULTA ukkoseni!
Omien, vaikeiden vuosieni jälkeen, elämässäni oli rauhallista kesäsaunomista ja uimista joka ilta.

SINÄ tulen sytyttäjä,
 sydämeni ja grillimakkarani kärventäjä,
veneen ohjastaja,
katiskan kokooja,
 verkkojen virittäjä
virvelin viskoja,
halon hakkaaja,
 koirulin, sorsapoikueen ja miun seuralainen,
kesäkeinussa kiikkuja
terassilla tuumaileva,
kahvin keittäjä ja paljon paljon muuta...

Huovutettua

Heips tiistaina.

Tämä hattu kirpparilt ostettu, laitoin sen pesukoneeseen  parin baskerin kans ja aikas paljon sain huovutettua, tämä ehkä liiaksikin sain aikas taval sitä venyttää et olis mallillas, vieläki mie tykkäisin väljemmästä. Täs ol lieri, jonka halusin pois ja kyl huopukin nii,  sain vaan vaijerin vedettyä pois, pienen reiän kautta. Että tälleen...

Ukkoin osti kaks tulppaani kimppua, ku pyysin hänt ostammaan ja toinen kimppu ol aamulla ihan väsähtäneenä häne pöyvällään, mie sit sanoin ettet lisänny vettä, no ei hää semmosest tiijä, muutekaa oo kukkasten kans pelannu..Kyl kukat toipuivat ku vettä lisäsin ja hyö pystyssä ny seisoovat...

Parturiin olis mentävä, tukan kuantalo on hirveen näkönen, mut koitan vaa sinnitellä, kevväämäl sitte, ku aletaan paljaspäin liikkumaan ja hiukset ovat näkösällä. Koitan vaa pittää  hattuloit pääs, ko kaupoil lähetään.

Kirpul käytiin pari kertaa, eikä mittään saalista. Vein pari kassillista vaatteita keräyslaatikkoon, ukkoin totes> jotta taas voi ostaa uusia kirpparilta....höh...sieltähän nekin pääosin oli ostettu, ne jotka kierrätykseen laitoin...

Mie en antanutkaan olkapäätä leikata, kun siit tul iha hyvä niitten kortisoonipistosten ansiosta. Aattelin jotta kattellaan ny toistaiseksi, koska pystyn ihan hyvin kättäni käyttämään. Olkapäässä oli tulehdus päässy niin pahaksi, että leikkauspäätös oli ajankohtainen, mutta hyvin tällä hetkellä pärjään...Jonossa olen edelleen...

Meil päi sataa räntää ja lumiki on hävinny olemattomiin, harmaata ilmaa, miun oloki on vähä ymmyrkäinen, ei oikein saa otetta päivän töihin tai mihinkään. Kuleksin vaa huushollissa eestaas, eikä saa tartuttua mihinkään, otan kohta kyl myssytekeleen käsiini, jos muutaman silmän tekis....

Mukavia tammikuun viimesiä päiviä, kyl se täst kirkastuu....

Tammikuussa kästöitä:)

 No hyvää päivää kaikille bloggajille.

Aurinkoinen oli aamupäivä, mut nyt on pilvistynyt ja tuuli yltynyt, kopistelee ikkunoita.
Jaa,a puol väli ollaan jo ohitettu, Tammikuusta, hupsista sentään ja ihan juur oli joulu ja kauheet joulutohinat; pittää ostaa ja pittää laittaa ja niin päin jokkeen.....
 Täshä miun kästöitä, joita ihan hurjasti olen tehnyt.
Ostin kerran kirpparilt kaks tuollast kangaspalaa, kait ne ol verhoina ollu, niis ol pitkissä sivuissa käänteet ja tuost tyynyst oon leikannu kymmenisen senttiä levveydestä poikkeen. Taijan tehä sen toisenki palan tyynyks, se on ukkoin pöytäliinana siihe tarkotukseen mie alunperin ostinki. Harmittaa ku en tajuu, kuink laitetaan käänne päälli puolelle ja vaik napit koristeeks. Tuoho värriin ei voi nappei ko eivät näy, kangas o itessään koristeellinen. ( ja miust mustavalkonen o ain tyylikäs:))  Huui... vähän korjailen, tää mustavalkonen on sellanen ympyräinen, et menee silmä ja pää sekaisin :))

No sit nää punaset sukat, ko seiskaa ovat ja tuon vihreen kerän löysin jostain kirpparilt ostetust pussista. Meijän kirppareil ei oo hyviä lankatarjouksia, aikas kalliita, melkein kannattaa ostaa uutta lankaa, ko ei tiijä mitä lieroja vanhoist langoist löytyy.....

Käytiin täs kirpparil ja jottain pient löyty, ihmisii ol paljo liikkeel. Mie ostin sellasen villaisen hatun ja pari baskeria, pääsen taas muokkaus hommiin, sit lankakassin ( tyhjän valkoisen kangaskassin mie laitan lankani kasseihin siin järjestykses, ko luulen niist sen ja sen kutovani) Kassini ovat osa miun sisustusta, roikkuvat oven kahvassa, sängyn jalkopään nupissa, nojatuolin käsikahvoilla, keittiön tuolinselkänojilla..jne....
Helppoo ku heinän teko, on löytää langat kasseista, vetoketjun aukaisu : ja, katsoppas...armaani, mitäs täältä löytyykään...

Voi hiivatti, ny pittää lähtee atrialle, ukkoin jo oottelee valmiin ruuan kans.
Palataan ko keritään....

Nuuttina 2015

 Heippa Nuutinpäivän iltana.

Yks tuubihuivi olis valmiina, ei taija täst kuvasta selvää saada, mut lankana oli joku beibi ull /silkkilanka, sit Novitan sädelanka ol muutamas kierrokses mut se on vähä kutittava eikä oo oikein miun kauluri..höh..ehkä se männöö koirulin ulkoilureissulla, ku ei tarvii kauan pitää kaulassa. Siin hää ny on pitkään värkättynä.

No täs on miun myssy, jonka ostin joulunajan kästyömarkkinoilta, kuvas hää on jäänt vähä kurtulle, joku pahalaine on painanu päälaen kasaan.
Ihan nätti se on miun päässä ja lämmin, huovutettu ja kivoja huoparuusuloit kulkee iha nauhana tuos koko pään ympär ja päälaelkii o ruusuloita ja tuollane pinkin värinen huopa, tuol päälaelkii antaa värrii.  Muute myssy on musta väriltään..

No jos täst kuvast sais vähä parempaa selkoo hatun mallista ja sit ko miul oli ostettuna jo  tuollanen kaulahuivi villa/silkki, hää on kyl tummansininen, mut eipä nuo asut tuos mittää toisiaans moiti eivätkä käy riitelemmään. Mie  sit oon varsinainen selhvii kuvvaaja, ko millään ei tahtonu ite mahtuu kuvaan, tarkotan tuo naamavärkki, ko kamera tunki etteen koko ajan. No sen verran sain sitä siirrettyy, et jottain järkevää näkyis kuvassa, kuten tuo huivi ja hattu nii ja takkiki on vähä sammaa värrii, mut noijen asusteijen kans piän mustaa takkia, väriä riittää siltiki ihan mukavasti.
Muutaman sytomyssyn oon tehny, niist sit myöhemmin.
Miun rakas nelijalkanen karvaturri on viel esikoisen luona, miun on jo kova ikävä sitä mummon kultaa.

Uusille blogini lukijoille tervetulloo, täs mie tarjoon vaan virtuaali kohvit, olkaapa hyvä.....

Keltaisen muistoja.

 Mukavaa Loppiaisen ilta- puolta.

Ruusun laiton kuvaksi, kun ei ole nyt älynväläyksiä.


Yhden sytomyssyn sain valmiiksi, loppulangasta virkkasin ja jouduin toisella värillä jatkamaan, hitsi ei oo vielä kuvaa, mutta muitakin juttuja on kuvaamatta.

Huomenna on lähdettävä kierrokselle, muuten luut jäykistyy.
Kuulostellaan....