Kirpparikukka.

Taas täällä torstaina heinäkuun 28 päivänä 2016.

Ostin kukkasen jota myyjä nimitti anopinjakkara nimikkeellä, mutta se kukka on oikeesti hirveä. pyöreä keltainen kaktus, vähän niiko jakkaran näköinen:) Mut tää, mikä lie ei oo anopinhammas eikä kieli, mikäköhän.

Kettumainen olotila, siivoilin ku avustaja ei ole pitkään aikaan edes ehdottanut siivoamista:( Selkäkipuja on siis odotettavissa.

Punaista kukkasissa ja turhamaisuutta:)

Maanantaiaamuna heinäkuun 25päivänä 2016-
Yö menikin tässä unta ootellessa, ehkä vähän käyn pötkölleen lakanoiden väliin.




Annansilmät kukkii kauniisti vaikka olivat aika raakkuja ostohetkellä euron kpl. Ne viihtyvät tässä kuumalla parvekeella aikas hyvin,mökilläkin minulla niitä oli ja kauniisti kukoistivat.Ja lopulta pelakuutkin jaksoivat availla nuppujaan.
Sitten vielä, vähän turhamaisuutta, avustaaja lakkasi kynsilakalla

kynteni ja korjaili kesävarpaiden lakkausta. Olen monena vuonna lakannut varpaankynnet, näyttävät kivalta pilkoittaessa sandaaleissa, eikä ole varpaat niin kalvakkaan näköiset kun on väriä kynsissä. Pienillä piristyksillä saa itselleen hyvää mieltä.



Näin Prismassa eräällä naisella musta-valkoraita pureron, vaakaraidoin kuten ajanhenki sanelee.
Hänen olallaan oli myös musta-valkoraitalaukku, mutta pystyraidoin, Minusta oli todella hauskannäköinen yhdistelmä, jos olisin ollut lähenoänä häntä, olisin tiedustellut laukun alkuperää ja antanut tietysti positiivista palautetta sievästä raitaasujen yhteen sovittelusta.


Aah minusta on kehkeytynyt oikein päiväkirjan kirjoittaja( yöllä )ja miltei joka päivä laitan päivityksiä.
Nyt sänkyyn kellalleen,aamulla tulee avustaja ja lähdemme asioille. Paikkakunnalla käynnistyy PITSIVIIKKO, TERVETULOA vierailulle kaupunkiimme meren äärelle:)
Olis kiva tavata teitä bloggarit:) Menestyksellistä kesäiloa kaikille.

Ja hulluna raitoihin:)

Maanantaina 18 heinäkuuta 2016.

Tänään kävin ostoksilla ja tietysti mukaani tarttui ale-hintaiset raitatopit 4€/kpl. Kokojakin oli vielä runsaasti jäljellä. Tykkään pitää  toppeja kesällä pitkähihaisen pusakan tai jakun alla, kun ei hiha takerru päällisjakkuun,talvella pidän toisen vaikka läpikuultavan, puseron alla, kuin aluspaitana, värikkäänä sellaisena:)
Trikoopuserot ja topit menevät huonoiksi monien pesukertojen myötä ja kangas kovettuu, silloin on aika uusia puserovarastot.

Voi hyvänen aika kun mie olen taas hulluna, tälläkertaa raitoihin. Oikeestaan sitä on jatkunut pitkään, ihailen aina blogeissa näytillä olevia raitasukkia, siis sellaisia, joiden raidoituksen on kutoja itse tehnyt. oikeesti inhoan valmiita raitalankoja, niissä ei ole persoonallisuutta. Toki ne sujahtavat yxväristen neuleiden joukkoon, mutta niistä tehdyt neuleet ovat suoraan sanottuna, rumia,  mutta itsekin olen sortunut niitä ostamaan.

No nii sitten vaan kaikille mukavia Raidallisia Terveisiä:)

Pähkähullu:(

No nii, mitäs sitä mummo muute, ihan on pähkähullu, puikkoines ja sukkakutineissaan, ko tällasena vaivasena ylleesä alkaa kutomaan.

Mie pudotin yhen puikon, jotka hulluuskohtauksen sattuessa, tilasin Lankamaailmasta sukkalankojen kanssa.
Istuksin ukon luona sukkaa kutoen, kieli keskellä suuta, ko silmukka ol pudonnu ja mie sitä aloin metsästämään, no eikös puikko joku knit..ja  jottain...luikahti polvellein ja siitä hevon persiiseen. Mistään emme sitä löytäneet ja mie kirroilin sivistyneesti ja pakkasin kamppeeni ja livahdin kotiin. Voi ku minnuu suututti, jospa ukko sais loihdituksi puikon esiin, totisest toivon sitä.Onha miul vissiin viel  kolmosen alumiinipuikot ja bambuuki, mut nää uuvet ol nii tärkeät.
Ukko uhkali, jotta kohta lähtee kutimukset...jonneki en taija täs sannoo, mitä hää tokaisi.
No, elämä on....
Muuten, tuo avausskuva on pihapihlajasta, hokasin täs yks päivä ja tähtäsin kameraa sitä kohti ja kappas vaan, siin se seisoo riippakoivun eessä ,täydessä tällingissään:)Kauempana siintää kaupungin koivikkoa.

Jaahas, lähen ottamaan iltalääkkeet, jospas ei hulluuskohtaukset painasi päälle;)

Äänikirjojen kuunteluun.

Torstaina heinäkuuta ja 14 päivänä vuonna 2016.

Sukkakutomuksien lomassa näytille äänikirjan kuuntelulaitteeni, joka on näkövammaliitolta saatu lainaksi, monenlaista nappulaa on, mutten osaa niitä hyödyntää, kun ohjekirjan lukeminen ei onnistu, ees lukulaitteella, koska tekstiä on paljon enkä pysty lukemaa runsasta teksti määrää

Ukkoki laittoi miulle ommaan pöydän kulmaansa vanhan suurennuslasilampun, joka toimii oikein mukavasti ja voin ahkeroida kyläillessäkin:)

Hmm puolipilvistä täällä, mutta lämmintä. parvekkeen kukkaset on nii ja näi, pelakuut on tehnyt nuppuja, ootan vaan koska aukeavat.

Avustajani kanssa kävin lankakaupassa ostamassa yxväristä tummaa lankaa, kirjavien seuraksi, tumma väri on helpompi nähdä vaaleita puikkoja vasten. Bambupuikot ei luista hyvin, mut ei silmukat putoile karkuun. Tällaiset järjestelyt ei olisi tullut mieleenkään ,ollessani  näkevä silmäinen.

Äänikirjaa lähden kuuntelemaan: TAPANI BAGGE. KASVOT KATUOJASSA. Mustan huumorin sävyttämät kirjat ovat mielenkiintoista kuunneltavaa, kirjailijalla on sana hallussaan.

 Hups lisäsin toisenkin kuvan laitteesta:) Kuuntelin eilen kakden kirjan alkua,hhmm lukija sopotti kuin sairaalle lapselle...eeeiii ja toinen lukija oli paatoksellinen ja painava ja teksti oli yhtäkaikki: Hän hän hän teki sitä, hän ja hän...mie en jaksa kuunnella pelkästään nänt sanaa joka lauseen alussa ja keskellä, kirjan suomentaja on RUTI PIRJO jomka suomennoksia en enää ota lainaksi. en yhtään tykännyt,kovin ykstotinen, eikä osaa käyttää muuta sanaa.
Ajattelin mielessäni, kuinka olisin suhtautunut jos olisin lukenut kirjaa kuten silmillä luetaan, olisko tullut samantapainen tympeys tekstiä kohtaan:( Nyt ymmärrän hakea kirjastosta: mieluisan lukijan, ja toisen suomentajan. Onneksi tällä suomentajalla on vain 16 äänikirjaa kontollaan, ne on helppo sivuuttaa.

Näkövammaisena tehty eka sukkapari:)

Sateinen torstai heinäkuun 7 päivänä  2016.

JIPPII:)  
  Ja kiitos Irmalle avusta.

Ei niin nätit, mutta ihan itse värkätyt sukat. Hammasta purren ne on tehty, suurennuslasilampun alla, Kävin psyykkisen taistelun ja selvisin siitä voittajana ja sain kuin sainkin oman käden tuottaman käsityön.
Ei sitä näkevänä osannut kuvitellakaan, miten vaikea on kutoa ohuilla puikoilla ja ohuella langalla, ihan järjettömän vaikeaa, joten heitin koko ajatuksen romukoppaan ja vasta nyt runsaan vuoden päästä, olin valmis yrittämään uudelleen sukkapuikkojen käsittelyä. Taistelin ja voitin ja olen tosi tyytyväinen, onnellinen ja vaikka mitä...positiivinen tällä kertaa, toisella kertaa jotain muuta. Paitsi..

Sään muutos on iskenyt lonkka/selkä/jalkakipuna.Viime yönä heräsin tuskalliseen lonkkakipuun ja oikean jalan puutumistuntemukseen, näin niistä jopa unta ja heräsin ankaraan kipuun, laahauduin keittiöön ottamaan kipulääkettä, mut uni oli tipotiessään kun en saanut sängyssä sopivaa asentoa.
Olin vähän peloissani, kun puutumistunne jalassa ei ole hyvä merkki. Aiai nyt pitää lopettaa, selkä alkaa taas kipuilla.
Sateista iltaa meijän tienoilta, meren ääreltä. Sataman nosturit näkyy taivasta vasten, vaikken enää niitä näekään, mutta tiedän niiden siellä olevan.

Uudet kukat:)

Voe voe mitä hiivatin punaisiaviivoja tul kirjoitukseeni, vaikkei ne näy tässä tekstissä, sit ko painan: julkase ne tullee esiin..ttrrrh

 Helteistä heinäkuuta  2 päivänä 2016.

Tuulee niin vimmatusti, miun uudet pelakuut senko heiluu parvekkeella, toivottavasti eivät katkea.
Ostin ne 1 euro/kpl honkkarista, olivat aikas rähjäisen näköisiä, mut muutamassa tunnissa jo piristyivät. Tuos on mukana tuo yx punainen pelakuu, joka viel kukkii, on kyl iso nuppuki vähä jo punertaa.
Käin tokmannilla tänään, raitapuseroita syynäänässä, mut kaik isot koot ol mänt ja S kokoa oli ihan mielettömästi, jokaises raitavärissä.

Sain mie  sukan, yhen sellasen, valmiiks, siin oliki aikas homma, iha kärkikavennusta aloittaessani, putos yx silmukka ja mie en sitä saant kiinni. Voi paholaisen painolasti, minnuu iha itketti, ku koitin sitä silmukkaa haroa puikolle, eihä siit mittää tullu. Mietin pää punasena kuka minnuu vois auttaa ja .keksin ditten yhen naapurin rouvan täs iha likella. Mie oitis kysymään häne apuaan ja hää lupautu heti tulemaan miun avuksi ja kokeneella otteelle korjas minun onnettoman, jälkiä. Olin kyl purkanu jonkin matkaa, jotta hää joutus kerräämään kaik silmät puikoille. Mut hyvä tul ja mie olin erittäin kiitollinen hänelle. Ja vielkii:
KIITOS IRMA
Olen viikon tauon jälkeen kuunnellut äänikirjaa: KUISKAUSTEN KUJA, 
Viimeksi kuuntelema kirja oli pitkä 27h etten jaksanut aiemmin alkaa uutta kirjaa, Taisin mainitakin sen kirjan nimen; VALKOISEN PILVEN MAA, kirjoittanut SARAH LARK.. Mielemkiintoinen kirja ja olen monesti maininnut, kuinka suuri on LUKIJAN osuus näissä äänitteissä. Hänen äänensä pitää olla vaihteleva ja mukaella kirjan eri  vaiheita, aivan kuin näyttelijä, joka  suorittaa onan roolinsa.

No mut, tulipas taas pikku romaani, mut huikean ihanaa heinäkuuta, arvoisat kanssa kulkijat. 
Hymyillään kun tavataan:)